Taidejohtaminen / Arts Management

TAIDEALAN JOHTAMISTYÖ

Olen toiminut taidekentällä taiteilijana, tuottajana sekä erilaisissa taideorganisaatioiden johtamistehtävissä jo yli 20 vuoden ajan. Vuonna 2021 aloitin Hanken School of Economic:ssa väitöskirjatutkijana. Tutkimusalaani ovat erityisesti taidekokemus, yleisökokemus sekä taiteen osallistavuus. Taide-, festivaali- ja kiertuetuotannoissa olen toiminut niin kotimaassa kuin ulkomailla. Taidejohtamisen kokemukseni tulevat mm. rehtorin työstä taiteen perusopetusta antavassa Tuusulanjärven avoimessa musiikkikoulussa (ent. Järvenpään Suzukikoulu) v. 2016-2021. Järvenpään kansainvälisen Suzukileirin johtajana toimin saman ajanjakson v. 2016-2021. Kesäleiri kasvoi johdollani kansainväliseksi ja keräsi osallistujia ja kouluttajia yli 15 eri maasta ympäri maailmaa. Vuonna 2019 ryhdyin johtamaan kansainvälistä ja monitaiteista Rhythm & Movement Weekend Finland -retriittiä, joka kerää kerran vuodessa yhteen musiikin ja tanssin rajapinnasta kiinnostuneita taiteilijoita, opettajia ja harrastajia.

Monitaiteisuus

Oma taustani on monitaiteisessa ilmaisussa. Olen tehnyt yhteistyötä musiikki, teatteri, tanssi ja sirkuskentällä tuottajana, muusikkona, äänisuunnitelijana ja esiintyjänä. Tunnen suomalaisen esittävän taiteen kentän hyvin ja minulla on erityisen vahva tuntemus vapaan kentän toimijoista ja toimintamalleista. Yhteiskumppaneitani kotimaassa ja ulkomailla ovat olleet mm. Carl Knif, Pori Dance Company, Wusheng Company, Matchbox Company, Johanna Iivanainen, Aili Ikonen, Timo Alakotila, Leela Petronio (Ranska), Keith Terry (USA), Thanos Daskalopoulos (Kreikka), Martina Jordan (Ruotsi), Pedro Consorte (Brasilia), Carolina Morales Pinilla (Espanja) ja monet muut.

Tausta ja musiikkikasvatusfilosofia

Rehtorina ja pedagogina toimiessani minulle syntyi laaja-alainen kuva suomalaisen musiikkikoulutuksen suunnasta, haasteista ja mahdollisuuksista. Olen ollut kehittämässä musiikin koulutusohjelmia ja opetussuunnitelmia useissa musiikkioppilaitoksissa ja monissa eri koulutusohjelmissa (mm. Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuun konservatorio, Keskuspuiston ammattiopisto, Lauttasaaren musiikkiopisto). V. 2016-2021 kehitys- ja ohjaustyöni kohdistui taiteen perusopetuksen erilaisiin oppimispolkuihin sekä erityisesti musiikin kehollisuuden ja rytmiikan opettamisen pedagogisien menetelmien kehitystyöhön. Olen ollut luomassa rytmiikan opetuksen sisältöjä ja opetusmetodeja oppilaitoksissa ympäri Suomea sekä ohjannut opettajankoulutusta niin musiikkioppilaitoksissa kuin peruskouluissakin osana tieto- ja taitoaineiden ryhmä- ja ilmiöoppimista.

Pragmatistisessa – yhteisöllisyyteen ja kokemuksellisuuteen katsovassa – taidefilosofiassani korostuvat erityisesti yhdenvertaisuuden ajatus ja taidekokemuksen kokonaisvaltaisuuden vaaliminen sekä vertais- ja kokemuspohjainen oppiminen. Taiteita monipuolisesti harrastavien lasten isänä koen perhekeskeisen, osallistavan ja perheen roolia korostavan oppimisfilosofian äärimmäisen tärkeänä, lapsen taideharrastusta tukevana ja rikastavana tekijänä. .

Uskon taidekokemusten sekä taidekasvatuksen sosiaaliseen ja rikastavaan voimaan, joka tarvitsee syntyäkseen sellaisen turvallisen ympäristön, johon yksilö kokee kuuluvansa.  

Strateginen johtajuus

Organisaatiojohtamisessa toimenkuvaan kuuluvat olennaisena osana talouden ja toimintaedellytysten turvaaminen ja niistä vastaaminen sekä strateginen johtaminen. Muuttuva yhteiskunta, kulttuuripoliittinen epävarmuus ja sen mukanaan tuoma keskustelu taiteentukemisen suuntaviivoista, tukimuodoista ja rahoituksen uusjaosta asettavat haasteita taidelaitoksille realististen visioiden ja oikeiden strategioiden asettamisessa ja toteuttamisessa. Julkisin varoin tuettujen taidelaitosten toimintaa ohjaavat yhteiskunnan kulttuuripoliittiset päämäärät ja tavoitteet. Tulevina vuosina arvatenkin entisestään korostuu se, kuinka yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin onnistutaan vastaamaan.

Eräs onnistumisen mittari/tae taidelaitokselle saattaa hyvinkin olla se, kuinka ketterästi onnistutaan luovimaan erilaisten taidepoliittisten roolien välillä. Toiminnan keskiössä on organisaation rooli paikallisena toimijana sekä se, kuinka toiminnalla onnistutaan tavoittamaan alueen erilaiset väestöpohjat. Tulevaisuudessa monikulttuuriset teemat tulevat varmasti korostumaan enenevässä määrin kuntien avustuspolitiikan korostaessa matalan kynnyksen osallistumista.

Onnistunut organisaatiostrategia edellyttää koko organisaatiolta vahvaa yhteistä päämäärää, mutta myös ketteryyttä ja herkkyyttä sekä dialogia yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Organisaatiojohtajana pyrin olemaan kuunteleva, rohkaiseva ja dialogiin kannustava. Arvostan vahvaa työyhteisöä ja yksilöiden sille antamaa panosta. Kun työyhteisö on sisältä vahva ja toinen toistaan arvostava, tuottaa se hyvää myös ulospäin.